Turun hovioikeuden ratkaisun (THO 2023:1) mukaan veropetosta ei voinut pitää lievänä, kun verovelvollinen oli jättänyt ilmoittamatta Verohallinnolle pääomatuloja ja välttänyt 1.094,08 euron verot. Hovioikeuden päättelyn taustalla oli, että Korkein oikeus on petoksen ja törkeän petoksen välistä rajanvetoa harkitessa ratkaisussaan KKO 2015:52 todennut, että huomattavaa hyötyä koskevan arvioinnin tulisi olla toisiaan vastaavissa eri rikoksissa lähtökohtaisesti samanlaista.
Hovioikeus katsoi siten, että samaa periaatetta on sovellettava myös hyödyn vähäisyyden arvioinnissa verotuksessa. Veropetoksessa ei siten ole perusteita arvioida rikoksella tavoitellun hyödyn vähäisyyttä toisin kuin muissa vastaavissa rikoksissa. Kun vähäisyyden kokonaisarviossa ei ollut hyödyn määrän lisäksi muita huomioon otettavia seikkoja, veropetosta ei voitu pitää lievänä.
Tapauksessa oli riidatonta, että A oli jättänyt ilmoittamatta syytteessä kuvatulla tavalla vuoden 2015 pääomatulot 4.558,67 euroa ja tämän johdosta hänelle on jäänyt määräämättä veroa. A:n kertomuksesta oli käynyt ilmi, että tulojen ilmoittamatta jättämisessä on ollut kysymys saamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta. A oli kuitenkin edellisenä vuonna ilmoittanut samasta tulolähteestä peräisin olleet tulot verotuksessa ja siten selvästi ollut tietoinen ilmoitusvelvollisuudestaan.