Pääministeri Orpon hallitus sopi vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta, johon sisältyi useita veromuutoksia. Hallitus teki päätöksiä, joilla parannettiin julkisen talouden kestävyyttä ja luotiin edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Ratkaisuissa pyrittiin suojaamaan tulevan hyvinvoinnin kannalta keskeiset työ, turvallisuus ja osaaminen. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan kokonaisuudessa on huomioitu päätösten oikeudenmukaisuus.
Osaksi valtion talouden kestävyyttä ja vajeen paikkaamista otettiin avuksi verotoimenpiteet. Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa. Veroaste ei kuitenkaan kiristy vuoteen 2023 verrattuna. Toimet toteutetaan oikeudenmukaisesti ja niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle. Hallitus päätti myös investointeja edistävistä veroratkaisuista.
Verotoimien tavoitteena on kotitalouksien ostovoiman kohentaminen, työnteon kannustimien parantaminen ja talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Verotuksen pitää kannustaa yrittäjyyteen ja tukea kotimaista omistajuutta.
Arvonlisäverotuksen korotus voimaan 1.9.2024 alkaen
Yleistä arvonlisäverotusta korotetaan 25,5 %:iin vuodesta 2013 voimassa olleesta 24 %:sta. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1994 yleinen arvonlisäverokanta oli alun perin 22 %.
Euroopan Unionissa Suomii pääsee yleisellä arvonlisäveron nostollaan toiselle sijalle Unkarin 27 %:n yleisen arvonlisäverokannan jälkeen. Jaettua kolmatta sijaa pitävät skandinaaviset naapurimme Ruotsi ja Tanska 25 %:n yleisellä arvonlisäverolla.
Miten toimitaan uuden alvin kanssa?
Uusi arvonlisävero astuu voimaan 1.9.2024 alkaen. Jos siis laskun päivä on 31.8.2024 tai aiempi, tulee käyttää 24 %:n arvonlisäverokantaa, ja jos se on 1.9.2024 tai sen jälkeen, tulee käyttää 25,5 %:n arvonlisäveroa.
Arvonlisävero on tuotteen tai palveluksen arvonlisää verottava vero, joka lisätään tuotteen myyntihintaan. Arvonlisäverolain mukaan tavaran myynnillä tarkoitetaan tavaran omistusoikeuden vastikkeellista luovuttamista, ja palvelun myynnillä palvelun suorittamista tai muuta luovuttamista vastiketta vastaan.
Verohallinto laatii ohjeistusta siitä kumpaa veroprosenttia (24% tai 25,5%) tulee käyttää esimerkiksi jatkuvakestoisissa sopimuksissa, tai vaikkapa ennakkolaskutuksen osalta.
Ansiotuloverotus ei kiristy
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta. Indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla tehdään vuoden 2026-2028 ansiotuloverotukseen.
Eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy. Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu kuitenkin 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia.
Kehysriihen muita veroratkaisuja
Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla. Tarkempia keinoja säästön saavuttamiseksi ei julkaistu.
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien. Poistoa edesauttaa se, että tämä säästämismuoto on menettänyt suosiotaan.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan. Toisaalta sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan.
Matkailuautojen autoverotuki poistu asteittain 15 vuoden siirtymäajalla.
Makeannälkäisille kehysriihi toi ikäviä uutisia. Hallitus huomioi veropäätöksissä THL:n suositukset terveysperusteisesta verotuksesta, ja makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin.
Jos haluat apua tulevaisuuden veromuutosten johdosta ja aloittaa verosuunnittelun, ota yhteyttä toimistoomme numeroon 0407310074 tai spostise [email protected]. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
