Kiinteistöverotusta on käytetty viime vuosina myös asuntopolitiikan välineenä helpottamaan erityisesti pääkaupunkiseudun asuntopulaa. Kaavoittamista ja rakentamista on vauhditettu rakentamattoman rakennuspaikan korkeammalla kiinteistöverolla. Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien on määrättävä kiinteistöveroprosentti vähintään 3,00 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeammaksi, kuitenkin enintään 6,00 prosenttia.
Rakentamattoman rakennuspaikan vero ei siis ole vapaaehtoinen, vaan se on pakko määrätä tietyissä kunnissa. Korkeamman veroprosentin piirissä ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Rakentamattoman rakennuspaikan vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan, jos kaikki jäljempänä mainitut edellytykset täyttyvät.
– Asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua.
– Asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen.
– Rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua.
– Rakennuspaikalla on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen.
– Rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain (119/2001) 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
– Rakennuspaikka ei ole rakennuskiellossa.
– Rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa.
Asuinkäytössä olevana asuinrakennuksena pidetään vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen lisäksi myös asuinkäytössä olevaa vapaa-ajan asuinrakennusta. Jos jommassakummassa käytössä oleva asuinrakennus löytyy kiinteistöltä, veroa ei voida määrätä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin mukaan. Rakennus voi olla myös vuokrattu asuinkäyttöön. Jos sitä vastoin asuinrakennus on muutoin kuin tilapäisesti pois käytöstä tai sitä käytetään muuhun kuin asumiseen, vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan.
Rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun perustuksen valutyöt ovat alkaneet tai perustukseen kuuluvien rakennusosia on alettu asentamaan. Koska kiinteistöverovelvollisuus määräytyy tammikuun ensimmäisen päivän mukaan, rakentaminen on aloitettava viimeistään 31.12. edellisenä vuonna.
Verohallinnon ohjeen mukaan kunta tai Verohallinto voi osittain tai kokonaan vapauttaa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin mukaan määrätystä kiinteistöverosta. Näin voi tapahtua esimerkiksi siinä tilanteessa, että rakennushanke on viivästynyt muusta syystä kuin rakennuspaikan omistajan omasta menettelystä. Rakennusluvan saaminen on saattanut viivästyä esimerkiksi kunnasta johtuvasta syystä eikä rakentamista tämän vuoksi ole voitu aloittaa ennen kalenterivuoden alkua. Asemakaavan mukaisella asuinrakennuksen rakennuspaikalla voidaan tarkoittaa myös asemakaavan mukaista sitovan tai ohjeellisen tonttijaon mukaista rakennuspaikkaa.
Jos kiinteistön tonttijako erottaa rakentamattoman ja rakennetun osan toisistaan, kiinteistön omistaja voi välttää rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron hakemalla tonttijaon poistamista.