Korkein hallinto-oikeus katsoi epätavanomaisen suuret toimitusjohtajan kuoleman varalta otetut riskihenkivakuutuksen maksut palkaksi tai, jos niitä ei käsitelty palkkana kirjanpidossa, peitellyksi osingoksi. Toimitusjohtaja A oli myös yhtiön ainoa omistaja, konsernijohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.
B Oy:n tarkoitus oli ottaa A:n kuoleman varalta vuosimaksuiltaan ja korvausmääriltään epätavanomaisen suuret riskihenkivakuutukset, joissa edunsaajina olisivat hänen alaikäiset lapsensa. KHO:n mukaan näissä oloissa yhtiön A:n omaisten hyväksi maksamat vakuutusmaksut on katsottava A:n yksityistalouden piiriin kuuluviksi menoiksi. (KHO 7.1.2022).
Verotuskäytännössä työantajan maksamia kuoleman varalta otettujen vakuutusten vakuutusmaksuja on voitu pitää myös verovapaina. Verovapauden edellytyksenä on kuitenkin ollut, että vakuutusturvan ja vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisia. Kohtuullisuutta arvioitaessa merkitystä on voitu antaa muun muassa vakuutusmaksun ja vakuutusturvan suuruudelle.
KHO käsitteli asiaa myös vakuutusmaksuja maksavan yrityksen kannalta. KHO katsoi, ettei B Oy voinut vähentää hakemuksessa kuvattujen riskihenkivakuutusten maksuja elinkeinoverolain perusteella vakuutusmaksuina. KHO:n mukaan B Oy voi vähentää riskihenkivakuutusten maksut elinkeinoverolain perusteella palkkana, mikäli vakuutuksista aiheutuneet maksut käsitellään palkkakirjanpidossa A:n ennakkoperintölain mukaisena palkkana. Maksamiseen sovelletaan peitellyn osingon säännöstä, mikäli B Oy ei käsittele riskihenkivakuutusten maksuja palkkakirjapidossa A:n palkkana.
Perusteluissa katsottiin, että yhtiöllä ei ole vähennysoikeutta silloin, kun vakuutus palvelee yrityksen omistajan henkilökohtaisia etuja. Vakuutukset otettaisiin siinä tarkoituksessa, että A:n lapset suoriutuisivat heille maksuunpantavista perintöveroista siinä tapauksessa, että A menehtyisi lasten ollessa alaikäisiä.