Verohallinnon selvityksen mukaan kotitalousvähennys torjuu harmaata taloutta vain rajallisesti. Sellaisilla toimialoilla, joilla kotitalousvähennystyötä tehdään, yritysten keskimääräinen harmaan talouden riski ei poikkea sellaisten toimialojen yrityksistä, joiden tuottamista palveluista ei voi hakea kotitalousvähennystä. Selvityksen mukaan valtio menettää vuosittain 20–30 miljoonaa euroa verotuloja, koska kotitalousvähennysilmoituksissa on virheitä tai vähennystä on haettu vilpillisten järjestelyiden perusteella.
Harmaan talouden riskin kannalta on hyvä, jos yritys saa merkittävän osan liikevaihdostaan tuottamalla kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita. Sen sijaan, jos yritys tekee kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä satunnaisesti tai työt ovat pienimuotoisia, harmaan talouden riski ei pienene samalla tavoin. Tällöin yritykset jättivät ilmoitus- ja verovelvoitteensa hoitamatta yhtä todennäköisesti riippumatta siitä, tekivätkö ne kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä.
Selvitystä teki verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö vuosien 2018–2021 verotustietojen pohjalta. Selvityksen lopputulema oli se, että kotitalousvähennyksen määrän korottamista tai laajentamista uusille toimialoille ei voi perustella harmaan talouden torjunnalla. Sitä selvityksessä ei pystytty arvioimaan, paljonko kotitaloudet ostaisivat pimeää työtä, jos kotitalousvähennysjärjestelmää ei olisi käytössä.
Yllättävää selvityksessä oli, että harmaan talouden riski ei yllättäen juuri poikkea aloista, joilla kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä ei tehdä, kun tarkastellaan kotitalousvähennystyötä tekevää toimialaa kokonaisuutena.
Kotitalousvähennysten vilpillisestä hakemisesta aiheutuu valtiolle vuosittain noin 20–30 miljoonan euron menetykset. Tyypillisessä vilpissä remontin kuluja saatetaan jaksottaa keinotekoisesti usealle verovuodelle tai ilmoittaa työn osuus kustannuksista huomattavasti todellisuutta korkeammaksi.