Listaamattomasta yhtiöstä saatua osinkoa verotetaan pääomatulona tai ansiotulona. Osa osingosta on kuitenkin aina verotonta.
Keskeinen asia listaamattoman yhtiön osingon verotuksen kannalta on osakkeen matemaattinen arvo, sillä siitä lasketaan prosenttiosuudet, jotka vaikuttavat osingonsaajan verotuksen lopputulokseen. Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat ja saatu erotus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä.
Osinko, joka on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, on niin sanottua kevyemmin verotettua pääomatulo-osinkoa. Tällaista osinkoa voi luonnollinen henkilö saada enintään 150 000 euroa ja siitä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia on verotonta tuloa.
Osingon 150 000 euroa ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia on verotonta tuloa.
Yli 8 prosentin osinkoa osakkeiden matemaattisesta arvosta kannattaa yleensä välttää, koska yli tämän rajan menevästä osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia on verotonta tuloa.
Matemaattisen arvon laskemiseen liittyy liuta erityistilanteita, joita käydään seuraavassa läpi. Jos näitä tilanteita ei tunne, saattaa tulla odottamattomia ja yllättäviä veroseuraamuksia.
Ehkäpä yleisin ongelmatilanne liittyy siihen, että osinkotuloon sovelletaan maksuperusteista jaksottamissäännöstä. Osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana se on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty, jos osingon nostettavissa olosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty. Jos yhtiön tilikausi on jotain muuta kuin kalenterivuosi, saattaa tämän säännön kanssa tulla ongelmia. Osakas voi nimittäin saada saman kalenterivuoden aikana osingot kahden eri tilikauden osingonjakopäätöksestä, jos ei olla tarkkana.
Vastaavanlainen ongelma voi myös aiheutua silloin, kun samankin tilikauden osinko on nostettavissa useammassa erässä. Kannattaa olla tarkkana sen suhteen mistä matemaattisesta arvosta osingon pääomatulo-osuus lasketaan. Jos osingonmaksu jakautuu kahdelle kalenterivuodelle, määräytyy osinkoerien pääomatulo-osuus erikseen.
Yhtiön kalenterivuodesta poikkeava tilikausi ei vaikuta pääomatulo-osuuden määräytymisperusteeseen. Jos yhtiön tilikausi on päättynyt esimerkiksi 31.1.2020, määräytyy osingonsaajien vuoden 2020 tuloverotuksessa osingon pääomatulo-osuus vuodelle 2019 lasketun osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Tämän arvon pohjana on vuoden 2019 tase eli 31.1.2019 päättyneen tilikauden tase.
Jos yhtiöllä ei ole päättynyt tilikautta vuoden 2019 aikana, vuonna 2020 jaettavan osingon pääomatulo-osuuden perusteena oleva matemaattinen arvo lasketaan vuonna 2018 päättyneen tilikauden taseen perusteella.
Jos yrityksen toimintamuoto on muuttunut osakeyhtiöksi ja aikaisemmin harjoitetun toiminnan varat ja velat ovat muutoksessa siirtyneet samoista arvoista perustetulle osakeyhtiölle, yhtiön nettovarallisuus lasketaan siirtyvästä toiminnasta laaditun, verovuotta edeltävän viimeisen tilinpäätöksen perusteella. Jos vain osa varoista ja veloista on siirtynyt osakeyhtiölle, vain nämä varat ja velat otetaan huomioon yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa.
Vasta perustetusta uudesta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus lasketaan osakkeen nimellisarvon tai nimellisarvon puuttuessa osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvon perusteella. Verotuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että yhtiön osakkaan niin vaatiessa, laskentaperusteena on kuitenkin käytettävä nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampaa osakkeen merkintähintaa.
Yhtiö voi tehdä useita osingonjakopäätöksiä saman tilikauden aikana. Osingon pääomatulo-osuus lasketaan tällöinkin edellä kuvatulla tavalla vain kertaalleen osinkojen yhteenlasketusta määrästä.
Jos tilikauden pituus vaihtelee, on muistettava, että 8 prosentin suuruinen tuotto lasketaan osingon saajan kannalta vuotuisena tuottona. Koska osinkoa saavan luonnollisen henkilön verovuosi on kalenterivuosi, lasketaan tuotto vuotuisperusteisesti 12 kuukauden pituiselle jaksolle. Osakeyhtiön tilikauden pituus ei siten vaikuta pääomatuloksi katsottavaan määrään.
Osakas saattaa luopua osasta tai kaikista osakkeistaan osingonjakopäätöksen jälkeen. Osakkeiden lukumääränä käytetään tällöinkin osingonjakopäätöshetkellä omistettua osakemäärää, jonka perusteella osakas on osingon saanut. Myöhemmin verovuoden aikana tapahtuneet osakkeiden luovutukset tai hankinnat eivät siis vaikuta saadun osingon jakautumiseen pääoma- ja ansiotuloksi.
Mikäli osakkeet on luovutettu siten, että luovuttaja pidättää itsellään oikeuden osinkoon, määräytyy luovuttajan saaman osingon pääomatulo-osuus luovutettujen osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella.
Osingon maksajan tulee muistaa periä osingosta ennakonpidätys. Jos osinko listaamattomasta yhtiöstä on enintään 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö tekee siitä 7,5 %:n ennakonpidätyksen. Jos osingon määrä on suurempi kuin 150 000 euroa, yli menevästä osasta tehdään 28 %:n ennakonpidätys.