Ulkomailla perustettu tai rekisteröity yritys on yleensä Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Tällainen ulkomainen yritys maksaa veroa Suomeen vain täällä saaduista tuloista. Jos rajoitetusti verovelvollisella ulkomaisella yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka, yritys on velvollinen suorittamaan veroa kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta. Esimerkiksi kiinteä liikepaikka, josta käsin yrityksen toimintaa harjoitetaan, katsotaan kiinteäksi toimipaikaksi.
Suomella on kuitenkin aina kiinteän toimipaikan muodostumisesta riippumatta verotusoikeus täällä olevasta kiinteästä omaisuudesta ja osakehuoneistosta saatuun tuloon ja sitä kautta muun muassa kiinteistöstä tai osakehuoneistosta saatuun vuokratuloon sekä luovutusvoittoon.
Verosopimukset voivat rajoittaa kuitenkin Suomen verotusoikeutta. Jos Suomella ei ole verosopimusta ulkomaisen yhteisön asuinvaltion kanssa, Suomen verotusoikeus määräytyy yksinomaan Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella.
Ulkomaille perustettu tai rekisteröity yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta maksaa veroa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta. Yhteisön tosiasiallinen johtopaikka voidaan katsoa sijaitsevan Suomessa esimerkiksi silloin, jos yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee Suomessa tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset.
Sekä yleisesti että rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yrityksen aloittaessa toiminnan Suomessa edellytetään, että yritys antaa Verohallinnolle perustamisilmoituksen. Ilmoitus annetaan ns. Y-lomakkeilla. Yritykselle annetaan tämän jälkeen y-tunnus ja yritys merkitään Verohallinnon asiakasrekisteriin. Samalla perustamisilmoituksella yritys voi toiminnastaan riippuen hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin.
Selvittääkseen ulkomaisen yhteisön verotuksellista asemaa, verohallinnolle tulee antaa tietoja asian ratkaisemiseksi. Esimerkiksi johtopaikan muodostumiseen liittyvät tosiseikat tulee antaa vapaamuotoisella selvityksellä Y-lomakkeen liitteenä. Vaadittavat selvitykset riippuvat siitä, mitä toimintaa harjoitetaan. Esimerkiksi rakennus- ja asennustoimintaa harjoittavan ulkomaisen yrityksen on annettava liitteenä kopio urakkasopimuksesta ja työvoimanvuokrausta harjoittavan yrityksen kopio työvoimanvuokraussopimuksesta Suomessa.
Saamiensa tietojen pohjalta Verohallinto pyrkii tuloverotusta varten selvittämään, muodostuuko yritykselle Suomeen tosiasiallinen johtopaikka tai kiinteä toimipaikka.
Rekisteröinnin yhteydessä selvitetään myös, muodostuuko yritykselle arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka. Arvonlisäverolain mukaan Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa.
Ulkomaisenkin yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos yrityksellä on Suomessa arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka, jossa myydään tavaroita tai palveluita ja ja tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa.
Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole velvollisuutta ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai se ei ole hakeutunut vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, ostaja suorittaa arvonlisäveron ulkomaalaisen yrityksen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista. Eli sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.
Kuitenkaan esimerkiksi silloin kun ostajana on yksityishenkilö käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Tällöin ulkomaalaisen myyjän on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.
On huomattava, että jos ulkomaisella yrityksellä ei ole arvonlisäverotuksen kiinteää toimipaikka Suomessa, arvonlisäveroa on suoritettava myynnin määrästä riippumatta.
Arvonlisäverotuksessa syntyy ulkomaiselle yritykselle myös ilmoituksenantovelvollisuus, jos se tekee Suomessa verottomia yhteisöhankintoja tai yhteisömyyntejä.
Säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja on velvollinen ilmoittautumaan Verohallinnon työnantajarekisteriin, jos sillä on Suomessa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka tai se on Suomessa yleisesti verovelvollinen tosiasiallisen johtopaikan muodostumisen vuoksi.
Ulkomainen yritys toimittaa ennakonpidätyksen työntekijän antaman verokortin perusteella. Työnantajan on lisäksi maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa.
Maksetut palkat ja muita työnantajasuorituksia koskevat tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin. Työnantajarekisterissä olevan työnantajan on lisäksi ilmoitettava tulorekisteriin, jos se ei kalenterikuukauden aikana ole maksanut palkkoja lainkaan.
Jos ulkomaisella yrityksellä ei ole Suomessa tuloverotuksen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen ilmoittautumaan työnantajarekisteriin. Yrityksen työntekijät vastaavat silloin itse ennakkoveroina, jos yrityksen palveluksessa olevat henkilöt oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta. Halutessaan yritys voi kuitenkin vapaaehtoisesti ilmoittautua työnantajarekisteriin. Tällöin sitä koskevat normaalit työnantajavelvoitteet.
Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ei ole pakollista. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, suorituksen maksajan on toimitettava yritykselle maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta ennakonpidätys tai lähdevero. Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, joka laiminlyö ilmoittamis- ja maksuvelvollisuutensa.
Jos yritykselle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa, se ei ole velvollinen maksamaan tuloveroa Suomeen. Tällöin yritykselle Suomessa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta on kuitenkin perittävä lähdevero. Lähdeveron periminen työkorvauksesta tulee kysymykseen yleensä silloin, kun ulkomainen rajoitetusti verovelvollinen yritys harjoittaa elinkeinotoimintaansa pääasiallisesti ulkomailla, mutta yrityksellä on Suomessa tilapäisiä, lyhyitä ja yksittäisiä toimeksiantoja.
Avainsanat: ulkomainen yritys, kiinteä toimipaikka