Jäännösverolle lasketaan korkoa. Jos yhteisö on maksanut liian vähän veroa ennakkoon, verot on maksettava jälkikäteen jäännösverona. Jäännösverolle lasketaan niin sanottua huojennettua viivästyskorkoa, joka erääntyy maksettavaksi jäännösveron yhteydessä.

Viivästyskoron laskeminen alkaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä. Jos osakeyhtiöllä tilikausi päättyy esimerkiksi 31.12., jäännösvero tulisi maksaa tammikuun aikana, jotta varmasti vältytään viivästyskorolta.

Osakeyhtiön verotuksessa lopullinen veron tarve riippuu tilikauden tuloksesta. Tilikauden aikana maksettavat ennakkoverot perustuvat arvioon verotettavasta tuloksesta. Jos yhteisön ennakkoverot ovat olleet pienemmät kuin lopullinen veron tarve, puuttuvat verot on maksettava jäännösverona.

Viivästyskoron laskeminen ei kuitenkaan ala heti verovuoden päätyttyä. Se alkaa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä. Korkoa lasketaan jäännösveron eräpäivään asti. Yrityksellä verovuosi on kalenterivuosi tai niissä tilanteissa, joissa yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, verovuosi on se tilikausi tai ne tilikaudet, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana.


Jos esimerkiksi tilikausi päättyy 31.1.2020, on yrityksellä helmikuu aikaa maksaa lisäennakkoa välttyäkseen viivästyskorolta.

Huojennettu viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko, johon on lisätty 2 prosenttiyksikköä. Korkoprosentti tarkistetaan vuosittain. Vuonna 2020 huojennettu viivästyskorko on 2,0 %. Jäännösverolle laskettavasta huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa (kuitenkin enintään koron määrä).

lisätietoja:

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/ilmoittaminen-ja-maksaminen/maksaminen-yritykset-ja-yhteisot/yhteison_jaannosveron_maksamine/

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49344/peruskorko-ja-viitekorko-verotuksessa/