Verosopimuksen mukaan tulon lähdevaltiolla voi olla oikeus periä esimerkiksi Suomeen maksetusta osingosta enintään 15 prosentin suuruinen vero. Kuitenkin on tullut ilmi useampia tapauksia, joissa lähdevaltio on perinyt liikaa veroja. Tällaisessa tilanteessa sijoittaja voi hakea liikaa maksettuja veroja takaisin osingon lähdevaltiosta. Tämä voi olla vaivalloinen ja hidas prosessi.
Virheellisen lähdeveron syy voi yksinkertaisesti olla maksajan epätietoisuus siitä, missä maassa osingonsaaja asuu. Tällöin ei voida tietää mitä verosopimusta noudatetaan.
Tilanteen korjaamiseksi verohallinnolta voi saada todistuksen verotuksellisesta asuinpaikasta. Sen avulla on mahdollista selvittää osingon maksajalle, mitä verosopimusta tulee soveltaa.
Joissakin valtioissa, kuten Norjassa, on myös mahdollista hakeutua rekisteriin, jolloin osingonmaksaja osaa periä oikean suuruisen lähdeveron. Esimerkiksi Norjassa verottaja on pidättänyt norjalaisyhtiöiden ulkomaisille omistajille jakamista osingoista 25 prosenttia verosopimuksessa mainitun 15 prosentin sijaan. Suomessa hyvitetään kuitenkin vain oikean suuruinen 15 prosentin vero. Suomalaissijoittaja voi hakea liikaa maksettuja veroja takaisin Norjasta, mutta käsittelyajat ovat pitkiä. On jopa käynyt niin, että menettelyn hankaluuden vuoksi moni sijoittaja jättää hakematta ylimääräiset verot takaisin.