Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 61,6 miljardia euroa. Budjettiehdotus vuodelle 2021 on 7,0 miljardia euroa alijäämäinen. Lisätalousarviot mukaan lukien alijäämä on 18,9 miljardia euroa. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 132 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen ehdotuksen talousarvioksi on tarkoitus lisätä luottamusta ja tuoda kestävää kasvua koko Suomeen. Epävarmuutta tuovat kuitenkin sekä kansainvälinen talouskehitys että epidemiatilanne, jonka seurauksena maailmantalous ja Suomi ovat ajautuneet syvään taantumaan.
Taudin etenemistä hillitsevien rajoitusten määrän pysyminen mahdollisimman pienenä on talouden toipumisen kannalta välttämätöntä. Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talouskehitys on ollut kriisin aikana parempaa kuin sen alkuvaiheessa oletettiin olevan.
Suomessa yksityinen kulutus on tiettyjä palveluita lukuun ottamatta toipunut nopeasti. Viennin ja investointien näkymät ovat kuitenkin heikommat maailmantalouden huonomman kehityksen seurauksena.
Talousarvion valmistelu jatkuu syksyn ajan ja hallitus saa tuoreimmat ennusteluvut käyttöönsä syyskuun puolenvälin budjettiriiheen. Varsinaiset budjettiriihen neuvottelut käydään 14.-15.9.2020 ja budjetti julkistetaan 5. lokakuuta 2020.
Tällä hetkellä budjetin verolinjauksista tiedetään seuraavaa.
Yrityksiä kannustettaisiin aineettomiin investointeihin määräaikaisella tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvällä tutkimusyhteistyön lisäverovähennyksellä vuosina 2021−2024. Samaan tavoitteeseen liittyen yrityksille myönnettäisiin 50 %:n ylimääräinen verovähennys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista.
Ehdotukseen sisältyy arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien. Tämän arvioidaan pienentävän verotuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa.
Kestävää kehitystä halutaan suosia liikkumiseen liittyvissä työsuhde-eduissa. Sähköautojen verotusarvoja alennettaisiin maltillisesti ja sähköautojen latausetu vapautettaisiin verosta määräaikaisesti. Työsuhdematkalippu olisi jatkossa verovapaata 3 400 euroon asti. Työsuhdepolkupyöräetu säädettäisiin verovapaaksi enintään 750 euroon vuodessa ja käytetty etu vähentäisi työsuhdematkalipun verovapaata enimmäismäärää. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastettaisiin verovapaaseen työsuhdematkalippuun.
Palkansaajien verotuksessa asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeuden kaventaminen jatkuu edelleen. Toisaalta ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä.
Kiinteistöverouudistuskin on huomioitu hallitusohjelmassa, mutta se tulee voimaan vasta vuoden 2023 verotuksessa. Uudistus tulee siirtymään vuodella, koska uudistusta varten tarvitaan lisää tietopohjaa ja analyysiä sen vaikutuksista. Uudistuksen vaatimiin tietojärjestelmämuutoksiin tarvitaan myös riittävästi aikaa. Hallituksen esitys kiinteistöverouudistuksesta on tarkoitus antaa ensi vuonna.
Osittaisuudistuksella luonnonsuojelualueet vapautettaisiin kuitenkin kiinteistöverosta ensi vuonna ja samalla alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta.
Alkoholin ja tupakan verotus kiristyy edelleen. Vuonna 2021 tupakkaveroa korotetaan aikaisemmin päätetyn mukaisesti 50 miljoonaa euroa. Samoin alkoholiveroa korotetaan 50 miljoonaa euroa.
Kaivosverotuksen veroselvitys valmistuu keväällä 2021, jonka jälkeen arvioidaan kokonaisuutena sitä, mitä verotustoimenpiteitä kaivoksiin kohdistuu.
Teollisuuden sähköistymistä ja päästöjen vähenemistä tuetaan. Ensi vuoden alusta teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Muutos vähentää verotuottoja vuositasolla noin 245 miljoonaa euroa. Teollisuuden sähköveron alentaminen vähentää automaattisesti energiaintensiivisille yrityksille maksettavaa energiaveronpalautusta, sillä sähkön osalta palautus ei ole enää mahdollinen. Jäljelle jäävää fossiilisen energian käytön verotukea alennetaan asteittain siten, että toimijoille varataan kohtuullinen sopeutumisaika muutokseen.
Todettakoon lopuksi, että hallitus käy vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet.