Veronkorotusten määräämisessä käytetään harkintaa. Niitä määrätään veroilmoituksen virheellisestä tiedosta, mutta aina niitä ei kuitenkaan määrätä. Talouselämä uutisoi huhtikuussa vähäisistä summista, joista ei vielä määrätä veronkorotusta. Toistuvat perusteeton vähennysvaatimus voi kuitenkin johtaa veronkorotuksiin.
Lain mukaan veronkorotus määrätään, jos esimerkiksi veroilmoitus on annettu puutteellisena tai virheellisenä. Talouselämän julkaisemassa jutussa Verohallinnon johtava veroasiantuntija Raili Knuutinen kuitenkin kertoi, että veronkorotuksia ei määrätä, jos ilmoituksen virheelliset tai puutteelliset tiedot koskevat vähäisiä summia. Vähäisiksi summiksi määritellään perusteettomien verosta tehtävien vähennysten, kuten kotitalousvähennysten, osalta 500 euroa ja ilmoittamattomien tulojen sekä aiheettomien tuloja pienentävien vähennysten osalta 2 000 euroa.
Knuutinen kuitenkin korosti, että perusteettoman vähennyksen vaatiminen toistuvasti, eli esimerkiksi toisena verovuonna peräkkäin, johtaisi siihen, ettei asiaa katsottaisi enää vähäiseksi virheeksi ja voisi tulla veronkorotusta. Myöskin ilmeisen tietoiseen virheelliseen ilmoittamiseen suhtauduttaisiin vakavasti.
Useimmiten perusteettomat vähennysvaatimukset liittyvät matkakuluihin, tulonhankkimiskuluihin ja kotitalousvähennyksiin. Veronkorotukset ovat yleensä prosentuaalisia osuuksia perusteettomasta vähennyksestä tai ilmoittamattomasta tulosta. Korotuksen määrään vaikuttaa, jos laiminlyönti on toistuvaa tai verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Henkilöasiakkaan tuloverotuksessa veronkorotus on aina vähintään 75 euroa, vaikka prosentteina laskettu korotus jäisi tätä pienemmäksi.