Verotarkastuksen perusteella maksuunpannaan yleensä varsinaisen veron lisäksi veronkorotusta, veronlisäystä ja korkoja kuten viive- ja viivästyskorkoja.
Veronkorotus
Veronkorotus on rangaistusluonteinen seuraamus muun muassa niissä tilanteissa, joissa veroilmoitus on myöhästynyt tai kun verotus on jäänyt kokonaan toimittamatta veroilmoituksen laiminlyönnin takia. Veronkorotus voidaan määrätä myös muun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen kuin veroilmoituksen, sen liitteiden tai lisätietojen laiminlyönti- tai puutetilanteissa. Vaikka verotarkastuksen aiheuttamat verojen maksuunpanot jäisivätkin lopullisiksi, osaava verojuristi on monesti pystynyt löytämään aineistosta tosiseikkoja, joilla veronkorotuksia saadaan jollei kokonaan poistettua niin ainakin kohtuullistettua.
Ne bis in idem -oikeusperiaatteen mukaan samasta teosta ei voi määrätä kahta rangaistusta. Veronkorotus on rangaistusluonteinen seuraus ja vakavimmat veronkiertoasiat käsitellään oikeusistuimissa rikosasioina, mutta nämä eri menettelyt ikään kuin sulkevat toisensa pois. Ne bis in idem -sääntelyn soveltuminen edellyttää, että kyse on samasta asiasta. Tämä tarkoittaa sitä, että veronkorotus määrättäisiin samalle henkilölle, jota vastaan rikossyyte nostettaisiin. Tästä seuraa se, että periaatteen estämättä osakeyhtiön osakkaalle voidaan nostaa syyte hänen yhtiön toiminnassaan tekemien laiminlyöntien vuoksi, vaikka hänelle olisi määrätty jo veronkorotus esimerkiksi yhtiöstä saamastaan peitellystä osingosta, koska hänen toimiessaan yhtiön edustajana on kyse vallitsevan oikeuskäytännön mukaan eri asiasta. Olennaista sääntelyn soveltumisen kannalta on myös se, mistä Ne bis in idem –periaatteen estevaikutus alkaa. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä estevaikutuksen on katsottu alkavan heti, kun päätös veronkorotuksesta on tehty riippumatta asian myöhemmistä vaiheista esimerkiksi muutoksenhaussa.
Veronkorotuksen määräämättä jättäminen
Verohallinto voi myös jättää veronkorotuksen määräämättä, jotta Verohallinto voi myöhemmin päättää, viekö se asian rikosasiana poliisille.
Päätös veronkorotuksesta voidaan jättää tekemättä verotuspäätöstä tehtäessä ja tehdä se erillisellä päätöksellä. Veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä jättämisestä on ilmoitettava verovelvolliselle viimeistään verotuspäätöksen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jälkiverotuspäätöksessä ei lue veronkorotuksen kohdalla euromäärää.
Erillistä veronkorotusta koskeva päätös on tehtävä viimeistään asianomaisen verotuspäätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, jollei toimivaltainen viranomainen ole tehnyt asiasta mainitussa ajassa rikosilmoitusta tai saanut tietoa esitutkinnan aloittamisesta.