Veroblogi

Ajankohtaista tietoa verotukseen liittyen

Kuten henkilöverotuksessakin myös elinkeinotoiminnan verotuksessa virtuaalivaluuttojen arvonnousu realisoituu verotettavaksi missä tahansa vaihdantatilanteessa. Koska tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia, hankintameno on tulolähteestä riippumaton vähennyskelpoinen virtuaalivaluutan vaihdantatilanteessa.

Virtuaalivaluutta voi esiintyä yrityksen liiketoiminnassa monella tavalla. Yritys voi esimerkiksi käydä kauppaa virtuaalivaluutalla tai louhia virtuaalivaluuttaa. Yritys voi myös hyväksyä virtuaalivaluutan maksuvälineenä sekä hankkia tavaroita tai palveluita virtuaalivaluutalla.

On kuitenkin huomattava, että virtuaalivaluuttaan arvonlaskut ja menetykset voivat olla vähennyskelpoisia ainoastaan elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Elinkeinotoiminnan tulolähteessä arvonlaskujen ja menetysten vähennyskelpoisuuteen vaikuttaa se, mihin omaisuuslajiin virtuaalivaluutta kuuluu.

Kaikkien elinkeinoverolain mukaan verotettavien verovelvollisten verotuksessa sovellettavia omaisuuslajeja ovat rahoitus-, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuus. Sellaisten yhteisöjen verotuksessa, jotka kuuluvat tulolähdejaon poistamisen piiriin, virtuaalivaluutta voi kuulua myös muun omaisuuden omaisuuslajiin.
Koska virtuaalivaluutta ei ole virallista valuuttaa, verotuksessa ei oteta huomioon valuuttakurssimuutoksia.

Jos yrityksen toiminta perustuu virtuaalivaluutalla käytävään kauppaan, tulot muodostuvat virtuaalivaluutan myyntivoitoista. Virtuaalivaluutalla käytävällä kaupalla tarkoitetaan tässä virtuaalivaluutan osto- ja myyntitoimintaa, jossa virallista valuuttaa vaihdetaan virtuaalivaluutaksi ja takaisin viralliseksi valuutaksi sekä virtuaalivaluutan vaihtamista toiseen virtuaalivaluuttaan. 

Yrityksen jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa sijoitustoimintaa virtuaalivaluuttoihin voidaan pitää elinkeinotoimintana. Toimintaa arvioidaan kokonaisuutena. Virtuaalivaluutat ovat vaihto-omaisuutta, jos kaupankäynti täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Rahoitusomaisuutta ovat esimerkiksi virtuaalivaluutat, joihin yritys sijoittaa tilapäisesti liiketoiminnan varojaan.

Jos elinkeinotoimintaa muutoin harjoittavalla osakeyhtiöllä virtuaalivaluutalla käytävä kauppa ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, virtuaalivaluutta kuuluu yleensä muun omaisuuden omaisuuslajiin, ellei sen voida katsoa täyttävän EVL:n muiden omaisuuslajien edellytyksiä.

Jos yritys hyväksyy elinkeinotoiminnan tulolähteessä myymiensä tavaroiden ja palvelujen maksuvälineeksi virtuaalivaluutan, virtuaalivaluutta kuuluu lähtökohtaisesti rahoitusomaisuuteen. Jos sitten myöhemmin yritys vaihtaa hallussaan olevaa virtuaalivaluuttaa esimerkiksi viralliseen valuuttaan, tapahtumaa pidetään verotuksessa vaihtona, joka realisoi virtuaalivaluutan mahdollisen arvonmuutoksen verotuksen. Tällöin yritykselle voi muodostua vaihdantatilanteessa voittoa tai tappiota. Sen verotuksellinen käsittely riippuu virtuaalivaluutan tulolähteestä ja omaisuuslajista.

Verotusta varten omaisuuden hankintameno on määriteltävä euromääräisesti. Näin ollen myös yrityksen omistamat virtuaalivaluutat on arvostettava euromääräiseen arvoonsa. Kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan vertaisvaluuttaa vastaanotettaessa näiden välineiden arvo muunnetaan kirjanpitoon merkitsemistä varten Suomen rahaksi maksupäivän kurssiin, jos se on saatavilla ja muussa tapauksessa osapuolten sopimaan arvoon.

Virtuaalivaluutan myynti- tai vaihtotilanteessa käytettävän hankintamenon määrittämiseen vaikuttavat virtuaalivaluutan tulolähde sekä elinkeinotoiminnan tulolähteessä myös omaisuuslaji. Esimerkiksi vaihto-omaisuuden hankintamenon suuruus määritetään, ellei verovelvollinen muuta näytä, FIFO-periaatteen mukaisesti (first IN, First OUT). Vaihto-omaisuuden hankintamenoa ei siis ole verotuksessa mahdollista määrittää esimerkiksi LIFO-periaatteen (last IN, first OUT) mukaisesti.

Elinkeinotoiminnassa louhinnasta saadun virtuaalivaluutan tulolähde ja omaisuuslaji ratkaistaan tapauskohtaisesti. Virtuaalivaluutan omaisuuslaji riippuu louhintamenetelmän lisäksi muun muassa yrityksen harjoittaman louhintatoiminnan luonteesta. Esimerkiksi verohallinnon ohjeen mukaan, jos louhinnassa käytetään Proof of Work -protokollan mukaista menetelmää, louhinnasta vastineeksi saatu virtuaalivaluutta voidaan rinnastaa suoritemyynnistä saatuihin tuloihin, koska se perustuu yrityksen tuotannontekijöiden käyttöön.

Arvonlisäverotuksessa on huomattava, että rahoituspalvelujen myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Rahoituspalveluna pidetään muun muassa valuutanvaihtoa.  Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään ottanut kantaa bitcoin-valuutan arvonlisäverokohteluun. EUT:n tuomiossa C‑264/14 liiketoimia, jotka koostuvat perinteisten valuuttojen vaihdosta virtuaaliseen bitcoin-valuuttaan (ja toisinpäin), oli vapautettu arvonlisäverosta.

Keskusverolautakunta on ratkaisussaan KVL 2014/34 katsonut, että bitcoineja pidetään arvonlisäverotuksessa maksuvälineinä. KVL:n ratkaisun mukaan bitcoinien vaihtamisesta viralliseen valuuttaan tai virallisen valuutan vaihtamisesta bitcoineihin perittävää välityspalkkiota oli pidettävä arvonlisäverolaissa tarkoitettuna rahoituspalvelun suorittamisesta veloitettuna palkkiona, joka oli vapautettu arvonlisäverosta.

Veroaiheista tietoutta suoraan sähköpostiisi

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme ja saat ajankohtaista tietoutta verotuksesta suoraan sähköpostiisi.