Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan intressissä. Säädöstä voidaan soveltaa myös yhtiön johtoon ja hallintoon kuuluviin henkilöihin sekä osakeyhtiön osakkaisiin ja henkilöyhtiön yhtiömiehiin, jos nämä työskentelevät yhtiössä.
Verovapauden edellytyksenä ei ole, että osakkaalle maksettaisiin palkkaa hänen tekemästään työstä. Osakas voi yleensä asemansa perusteella itse päättää, missä muodossa hän nostaa työstään palkkion. Tämän vuoksi yhtiön palveluksessa tosiasiassa työskentelevä osakas rinnastuu yhtiön henkilökuntaan. Tällöin hänen koulutuskustannuksiaan arvioidaan samoin perustein kuin työntekijän koulutuskustannuksia.
Koulutuksen tulee tapahtua työnantajan intressissä. Jos koulutuksen järjestämiseen on vaikuttanut pelkkä osakkuusasema, se ei ole verovapaata. Verovapaa koulutus voi olla luonteeltaan esimerkiksi peruskoulutusta, jatkokoulutusta tai muuta lisäpätevyyttä tuovaa koulutusta.
Lähtökohtaisesti sekään ei estä koulutuskustannusten verovapautta, että osakas on yhtiön ainoa työntekijä. Tosiasiassa kuitenkin omistuspohjalla on vaikutusta sen arviointiin, tapahtuuko koulutus työnantajan intressissä vai kustannetaanko koulutus osakkuus- tai yhtiömiesaseman perusteella. Verohallinto voi pyytää tarkempaa selvitystä erityisesti, jos koulutusta järjestetään osakkaalle tai hänen lähipiiriinsä kuuluvalle.
Uhkana on peitellyn osingon verotus, jos osakeyhtiössä koulutus kustannetaan vain osakkuusaseman perusteella.
Lopuksi on syytä huomauttaa, ettei kyseistä tuloverolain säännöstä koulutuskustannusten verovapaudesta sovelleta liikkeen- tai ammatinharjoittajan eikä maataloudenharjoittajan oman koulutuksen kustannuksiin.