Pääomatulona verotettavaa osakaslainaa voi olla muunkinlainen velka kuin tavallinen rahalaina osakkaan ja yhtiön välillä. Osakaslainana voidaan pitää esimerkiksi kauppahintavelkaa, joka on syntynyt yhtiön myydessä omaisuuttaan osakkeenomistajalle, jos maksuaika on tavanomaista pidempi tai sopimusehdot ovat muutoin olennaisesti tavanomaisesta poikkeavat.
Rahalainat osakkaan ja yhtiön välillä eivät myöskään aina ole selkeitä yksittäisiä lainoja, joista on laadittu erillinen velkakirja. Jos yhtiön pankkitililtä on maksettu osakkaan yksityismenoja, jotka kirjataan yhtiön kirjanpitoon osakaslainaksi viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä ja joihin liittyy takaisinmaksutarkoitus, katsotaan tällainen velka pääomatulona verotettavaksi osakaslainaksi.
Verohallinto on ottanut kannan, että kuolinpesän osakkaan nostamaa lainaa kuolinpesän omistamasta yhtiöstä tai sen tytäryhtiöstä ei voida lukea kuolinpesän osakkaan pääomatuloksi. Näin siitä syystä, että osakkaan perheenjäseninä pidetään vain luonnollisen henkilön aviopuolisoa ja alaikäisiä lapsia.
Osakaslainoina verotetaan osakeyhtiömuotoisesta yhteisöstä nostettuja osakaslainoja. Laina voi olla nostettu myös esimerkiksi keskinäisestä kiinteistöosakeyhtiöstä tai asunto-osakeyhtiöstä.
Tuloverolain mukaan osakeyhtiöstä verovuonna saatu rahalaina on luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Pääomatuloksi luetaan ainoastaan verovuonna nostetut rahalainat siltä osin, kun niitä ei ole verovuoden päättyessä maksettu takaisin.