Korkeimman hallinto-oikeuden 5.3.2020 antaman vuosikirjapäätöksen mukaan peiteltyä osinkoa ei syntynyt, kun verovelvollisen omistama yhtiö myi alihintaan osakkeita hänen rintaperillistensä omistamalle yhtiölle. Tapauksessa verovelvollinen A omisti koko B Oy:n osakekannan. B Oy myi omistamansa C S.P.F:n osakkeet A:n rintaperillisten kokonaan omistamalle sijoitusyhtiö D Oy:lle ja peri tällöin D Oy:ltä vastikkeen, jonka Verohallinto katsoi olleen alihintaisen. Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko mahdollisen alihinnan määrä lukea A:n veronalaisiin ansiotuloihin peiteltynä osinkona.
Päätöslauselmassaan Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli otettava huomioon, mitä tuloverolaissa tarkoitetaan tulolla. Tuloverolain lähtökohta on, etteivät realisoitumattomat arvonnousut ole luonnollisten henkilöiden veronalaisten tulojen piirissä. Alihintaisen osakekaupan seurauksena ostajayhtiön eli D Oy:n osakkeiden käypä hinta olisi voinut nousta.
KHO:n mielestä A:n omaisten ei ollut katsottava saaneen tuloverolain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettua rahanarvoista etuutta vielä heidän omistamiensa D Oy:n osakkeiden mahdollisen arvonnousun vuoksi. A:n omaisten ei ollut katsottava saaneen osakekaupassa muussakaan muodossa sanotussa lainkohdassa tarkoitettua rahanarvoista etuutta. Siten A ei ollut saanut peiteltyä osinkoa, vaikka hänen kokonaan omistamansa B Oy olisikin myynyt C S.P.F:n osakkeita alihintaan D Oy:lle.