Kustannussäästö kirjanpidon laiminlyönnistä oli rikoshyötyä
Korkein oikeus on katsonut syyskuussa 2022 antamassaan päätöksessä, että kirjanpidon laiminlyönnistä syntynyt kustannussäästö oli rikoshyötyä, joka taloudellisena hyötynä voitiin tuomita valtiolle menetetyksi. Tapauksessa osakeyhtiön omistajan A:n syyksi oli luettu kirjanpitorikos. Hänen olisi tullut järjestää omistamansa osakeyhtiön edustajana tilitapahtumien kirjaaminen ja tilinpäätöksen laatiminen. Kun samaan aikaan…
Valtion talousarvion verolinjaukset vuodelle 2023
Hallitus pyrkii parantamaan ihmisten ostovoimaa talousarvioesityksellä. Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Talouskehitykseen vaikuttaa erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä kiihtynyt inflaatio. Verotuksen saralla merkittävimmät hallituksen suunnitelmat liittyvät toimiin, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Hallitus esittää erillistä sähkövähennystä ja määräaikaista sähkötukea. Sähkövähennys olisi…
Velkasaatavan menetys saneerausohjelmassa
KHO on katsonut, että elinkeinotulon verotuksessa velkasaatavan menetyksen sai vähentää saneerausohjelman vahvistamisvuonna (KHO 2022:108). Sen sijaan henkilöverotuksessa saneerausmenettelyyn perustuvan velkasaatavan leikkauksen perusteella ei syntynyt luovutustappiota vielä saneerausohjelman vahvistamisvuonna (KHO 2022:107). Elinkeinoverotusta koskevassa ratkaisussa A Oy oli sijoittanut varojaan B Oy:n velkakirjaohjelmaan. B Oy oli taloudellisten…
Osakaslainan ilmoittamatta jättäminen veropetos
Osakeyhtiön osakkaalle tuomittiin hovioikeudessa kuusi kuukautta vankeutta, kun hän jätti veroilmoituksella ilmoittamatta osakaslainansa. Ilmoittamatta jätetyn osakaslainan määrä oli noin 116 000 euroa. Koska osakaslaina on pääomatuloa, tuloveroa oli jäänyt tämän vuoksi määräämättä yhteensä 38.234 euroa. Verovelvollisen menettelyn katsottiin täyttävän törkeän veropetoksen tunnusmerkit. Asiassa oli riidatonta,…
Tuloverotukseen kaavaillaan sähkövähennystä
Hallitus kaavaille määräaikaista sähkövähennystä kohtuuttomaksi nousseiden sähkön hintojen vuoksi. Kyse olisi kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettavasta neljän kuukauden määräaikaisesta vähennyksestä. Tavoitteena on kohdentaa vähennys muille kuin suurituloisille, mutta vähennyksen tarkemmat määräytymisperusteet selviävät vasta lakiesityksen jatkovalmistelussa. Vakituisen asunnon sähköenergiasta johtuvat kustannukset oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen siltä osin kuin maksettu määrä…
Kehyskuntien korotettu kiinteistövero kaihertaa mieliä
Kiinteistöverotusta on käytetty viime vuosina myös asuntopolitiikan välineenä helpottamaan erityisesti pääkaupunkiseudun asuntopulaa. Kaavoittamista ja rakentamista on vauhditettu rakentamattoman rakennuspaikan korkeammalla kiinteistöverolla. Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien on määrättävä kiinteistöveroprosentti vähintään 3,00 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeammaksi, kuitenkin enintään 6,00 prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan vero ei siis ole vapaaehtoinen,…
Liikearvoon kirjattu tappio ei ollut vähennyskelpoinen
KHO on katsonut ennakkoratkaisussaan 2022:87, ettei liikearvoon kirjattu tappio ollut vähennyskelpoinen tuloverotuksessa. A Oyj oli maksanut sulautumisen yhteydessä B-yhtiön osakkeenomistajille kokonaisvastikkeen, joka oli 15,25 prosenttia korkeampi kuin B-yhtiön osakkeiden pörssikurssin mukainen kokonaisarvo. Tämä määrä oli kirjattu A Oyj:n taseeseen liikearvona. KHO:n mielestä tämä erä ei…
Ravintola-ala verotuksen tehovalvontaan
Verohallinto tehostaa ruokaravintoloiden verovalvontaa. Suunnitelmana on tarkastaa ensi vuoden alussa tehostuvassa valvonnassa satoja ruokaravintoloita. Ravintoloiden valvonnassa on löytynyt viimeisen viiden vuoden aikana 19,5 miljoonaa euroa maksamattomia veroja. Käytännössä tehovalvontaan sisältyy verotarkastuksia ja muita valvontatoimia ympäri Suomen. Yrityksen valikoituvat valvontaan muun muassa eri maksunvälittäjiltä saaduista tiedoista….
Arvonnousuvero eduskunnan käsittelyyn
Kiistellyn maastapoistumisveron käsittely on määrä alkaa tämän vuoden marraskuussa eduskunnassa. Veroa on kutsuttu myös exit-veroksi, sillä lain tarkoitus olisi puuttua tilanteisiin, joissa varakas henkilö muuttaa Suomesta matalan verotuksen maahan ja samalla välttyy maksamasta veroja omaisuutensa arvonnoususta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Uusi…
Monella kiinteistövero maksamatta
Verohallinto tiedotti elokuussa, että yli 400 000 suomalaista oli jättänyt kiinteistöveron ensimmäisen erän maksamatta. Veron määrässä tämä tekee noin 71 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaava unohdus sattui 555 000 veronmaksajalle. Tuolloin myöhästyneistä veroista kertyi noin miljoona euroa korkoja. Unohdusten taustalla voi olla monia syitä. Yksi syy voi…