Veroblogi

Tuloverolain mukaan Suomessa asuvat henkilöt ovat yleisesti verovelvollisia ja he ovat velvollisia maksamaan Suomeen veroa Suomesta ja muualta saamastaan tulosta. Tätä kutsutaan globaaliksi eli maailmanlaajuiseksi verovelvollisuudeksi.  Rajoitetusti verovelvollisia ovat puolestaan ulkomailla tuloverolain mukaan asuvat henkilöt. He ovat lähtökohtaisesti Suomessa verovelvollisia vain Suomesta saadusta tulosta. Suomen sisäinen lainsäädäntö ei kuitenkaan määrää lopullista verotusoikeutta, sillä Suomen tekemät

 Brexit, eli Iso-Britannian ero EU:sta, ei lähtökohtaisesti vaikuta luonnollisten henkilöiden verotukseen. Joissakin tilanteissa verotukseen vaikuttaa kuitenkin se, saadaanko tietty tulo EU- tai ETA-valtiosta vai sen ulkopuolelta tai liittyykö verovähennys EU- tai ETA-valtiossa vai sen ulkopuolella syntyneeseen kuluun. Suomen ja Britannian välillä on edelleen voimassa tuloverotusta koskeva verosopimus eikä brexit vaikuta sopimuksen soveltamiseen. Muun muassa palkkatulot

Koneista, kalustosta ja muusta niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta voi tehdä tietyin edellytyksin korotetun poiston verovuosina 2020-2023. Elinkeinoverolain (EVL) ja maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden verovuoden poiston suuruus saa olla normaalisti enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Korotettu poisto tarkoittaa käytännössä sitä, että poisto saa olla hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna enintään

Perintöriidat voi kestää vuosia. Jos perillisten oikeudet perintöön selviävät vasta perintöverotuksen toimittamisen jälkeen, toimitetaan perusteoikaisu. Perusteoikaisu voidaan tehdä 10 vuoden kuluessa perintöverovelvollisuuden alkamisesta eli perinnönjättäjän kuolinpäivästä. Normaali perintöverotuksen oikaisuaika on kolme vuotta. Yleensä perusteoikaisun aiheuttaa se, että pesään tai sen varoihin liittyy yksityisoikeudellinen riita. On myös mahdollista, että muussa viranomaisessa vireillä ollut asia ratkeaa toisella

Valtio maksaa 1000-2000 euron romutuspalkkion uuden auton ostavalle luonnolliselle henkilölle auton käyttövoimasta riippumatta. Palkkio ei koske vain uusia ensirekisteröimättömiä henkilöautoja, sillä sen voi käyttää myös uuden sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän liikkumispalvelun hankintaan. Tällöin palkkio on enintään 1000 euroa. Palkkion saaminen edellyttää auton toimittamista romutettavaksi jätelaissa säädetyllä tavalla viimeisen kalenterivuoden aikana. Henkilöauton

Vuoden 2021 alusta henkilökunnan verovapaaksi eduksi katsotaan työsuhdepolkupyörä enintään 1200 euroon asti vuodessa.  Verohallinnon päätöksessä luontoisetujen laskentaperusteista vuodelle 2021 täsmennetään työsuhdepolkupyöräedun laskutapaa.  Luontoisetuarvon laskennassa pyörän oletettuina käyttövuosina pidetään viittä vuotta.  Polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten euromäärästä. Hankintahinnan osan